maanantai 12. syyskuuta 2016

Minun syksyni




Täällä ollaan vaikkei mitään ole kuulunut. Olen pyöritellyt muutamia tekstejä, mutta mikään ei saanut oikein tuulta alleen. Ajatukset viuhtoo esikoisen ensimmäisessä päiväkotikuvauksessa, syksyn pimenevissä illoissa, väsymyksessä, joulukin pilkistelee mielessä.. (jep, ihan tosi!)

Opintojen uudelleen aloitus on tuonut sisältöä elämään, vaikka kauhulla ajattelenkin miten jaksan tällä väsymyksellä istua ensi viikolla koulun penkissä ilta yhdeksään ja seuraavana aamuna olla jälleen penkissä. Huh. Uskon kuitenkin, että asiat järjestyvät ja muutamalla kunnon yöunirupeamalla väsymyskin hellittää.

Sukkapuikoilla keikkuu vaihteeksi itselleni pitkät villasukat, vanhojen ja kuluneiden tilalle. Onhan tässä koko perhe jo sukitettu, niin on ihana keskittyä itseen.

Syksy on kyllä ihan parasta. Kirpeät aamut ja aurinkoiset iltapäivät. Viileät ja pimeät illat. Tahtoisin kovasti kanervia ja ulkovaloja pihalle, mutta ehkä joudun tyytymään vain ulkovaloihin. Katsotaan kanervia sitten kun ehdin laittaa muun pihan talviteloille.

Ihanaa tiistaita! Nauttikaa viimeisistä lämpimistä päivistä.





2 kommenttia:

  1. Moi, Täällä on vielä liian kuuma neulomiseen, omat uudet sukat houkuttelevat. Ompelujumi on onneksi selätetty, jesh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoinkin kuvaa teidän mittarista! Ihan kesä vielä. Täällä syksy kolisee ovelle jo tosissaan. Onneksi sulla on aikaa neuloa myöhemmin. Tosin eipä sitä tiedä jos joulupukkikin tuo uudet sukat. Mitä sä oot ommellut?

      Poista